Kiitos opelle – viime hetken lahjaidea

Jätä kommentti
Yleinen

Laitan tänne jakoon tämän ideani, mistä saan kiittää rakasta siskoani. Asiat kun lähtevät joskus etenemään omalla painollaan ja yksi idea johtaa toiseen. Pidemmittä puheitta, lahjaidea opettajan/mummin/kummin muistamiseen, kiitoslahjaksi, tuparilahjaksi… Pieni, edullinen ja helposti kasattavissa.

Kukkaruukussa teksti ”Kiitos, kun autat minua kasvamaan”, ja tyttären opettajalleen taittelema origamitulppaani.

Kortissa teksti ”On oltava suuri sydän, jotta pystyy opettamaan pieniä mieliä”.

Korttien tekemistä varten tulostettava tiedosto avautuu tästä linkistä: opelleKiitos17

Juomapullossa kaksi gerberaa ja tilkka vettä pohjalla. Tähän voi laittaa mieleisiään kukkia (kukkakaupan tai ihan luonnosta poimittuja).

  • Musta käenkaali 4,99€, Plantagen
  • Keltaiset gerberat 5,99 € / 9 kpl, Plantagen
  • Terrakotta-ruukku ja aluslautanen noin 5 € yhteensä, Plantagen.
  • Kirkas muovinen juomapullo 3,95 €, Prisma.
  • tarratulostuspaperi, musta paperinaru ja väripaperi omasta varastosta

Jos innostutte ideasta, innostuisin jos tägäisitte kuvanne #arjenkultaa esimerkiksi instagramiin! Olisi ihana nähdä muiden toteutuksia.

Pahoittelut muuten pitkästä blogitauosta. Raksaprojekti on totisesti vienyt veronsa, ja nyt kun olisi kaikenlaista muuta puuhaa muuttoon (!) liittyen, niin alan väsäilemään lahjaideoita ja blogikirjoituksia. Äidille tästä avauduinkin, ja hän rauhoitteli toteamalla että on aivan samanlainen. Eli geenejä saan kiittää tästäkin 😀 Ihanaa kesän ja lämpimien kelien odotusta! Nautitaan sateistakin, mutta kylmyys voitaisiin yhdessä puhaltaa takaisin pohjoisnavalle. Puuuuuuuuuuhhhh!

IMG_1912IMG_1917IMG_1919IMG_1920IMG_1921

Joulukalenteri itse tehden •  10 vinkkiä • ja ARVONTA ! ✨

Jätä kommentti
Askartelu / DIY / joulu / Joulukalenteri

Etsiskelin teille lukijani ideoita joulukalenterin toteuttamiseen Pinterest  muusanani. Löytyi jos jonkinlaista viritelmää, mutta nämä kaikki ovat toteutettavissa melko helposti, pientä mielikuvitusta käyttäen 🙂 Lisäksi yllärinä blogihistoriani ensimmäinen arvonta! Ohjeet osallistumiseen postauksen lopussa. Palkinto on pieni, mutta sitäkin hienompi, toisin sanoen aivan huippu!!

Mutta nyt kalenteri-ideoiden pariin, inspiroitumisvaara 🙂 

Kuvien alla linkit kyseiseen joulukalenteriin. 
http://pin.it/1qYMR6s

1. Eukalyptuksen (tai vaihtoehtoisesti pistaasin) oksia, puun oksa maalattuna, mustaa lankaa, klipsuja ja keskenään sointuvan värisiä pussukoita. Numeroinnin voit tehdä mustalla tussilla.  

http://pin.it/snecFE_

2. Tauluhyllylle pussukoita sievän riviin. Väliin muutakin kuin pussukoita – viherkasveja, kynttilöitä, joulukoristeita – niin ei mene liian yksitotiseksi. Pussukoita löydät askarteluliikkeistä. 


http://pin.it/4VrVlgl

3. Tässä ensimmäisen kuvan kanssa samantyylinen, mutta runsaampi ja rönsyävämpi ratkaisu. Havua oksan ympärille ja kiinnitys rautalangalla, erikokoisia ja erilaisia paketteja samanlaiseen paperiin käärittynä.


http://pin.it/KrsLi4u

4. Rautalankahengareita ja kirjekuoria kuusenmuodossa. Pidä sävyt maltillisina ja asettele väleihin kaikkea mikä ei välttämättä niin jouluun liity, kuten villieläimiä. Kaikki sävy sävyyn kuitenkin. 

http://pin.it/McGbeqo

5. Tää on iisi. Ellei kotoa löydy koiraa tai innokasta taaperoa. Kaunis puulaatikko tai punottu kori ja samanvärisiä/sävyisiä paketteja numeroituna. Pakettien koko ja muoto vapaa. Joulu joka päivä isoilla paketeilla. 

http://pin.it/xyornVU

6. Portaikkokalenteri. Asettele tiiviiseen rönsyilevään tyyliin tai hillitysti joka toiseen väliin pitkin matkaa. Tähän voit laittaa mitä mielikuvituksellisempia juttuja roikkumaan. 

http://pin.it/wbtQZaI

7. Simppeli, eikä tarvitse kovin isoja yllätyksiä sisälleen. Kiinnitä kuoret esim. canvastaulupohjaan tai styroksilevyyn. Leikkaa tarrapaperista numeroille ympyrät ja taiteile numerot niihin mustalla tussilla. Koristele makusi mukaan. 


http://pin.it/C643XgU

8. Tämä on ihana. Ja vaihtoehtoisia toteutustapoja on monia. Jokainen päivä tuo uuden, mukavan muiston mieleen. 

Kuvat voit tilata esimerkiksi LaLaLab-sovelluksella suoraan puhelimen kuvista. Äärimmäisen helppokäyttöinen ja hauska sovellus. 

Kuvassa näkyvän vaijeriklipsusysteemin sijaan voit käyttää mitä tahansa narua tai lankaa, ja esimerkiksi puisia pyykkipoikia. Niitä löydät ainakin Sinellistä. Kehyksiä ei välttämättä tarvi ollenkaan. Ehkä mun suosikki. 


http://pin.it/mP2miit

9. Tätä purkkia olisi kiva penkoa ja samalla hieman kokeilla, mitä pussukoissa mahtaa olla sisällä 🙂 Tarvit jälleen paperipusseja, kynän, ison lasipurkin esimerkiksi Ikealta tai mielummin kirppikseltä ja kauniit jouluvalot. Laita ainakin osaan pusseista jotain joululta tuoksuvaa, niin aina korkin avatessa saat yllätyksen mukana lisäripauksen joulutunnelmaa.


http://pin.it/DxXUbfn

10. Tässä rönsyillään, mutta luonnonläheinen linja pitää. Muoto ja koko on vapaa, kunhan pidät värit harmoniassa. Henkaria voit metsästää esim. Design Boulevardista tai Clas Ohlsonilta.  

Ja nyt, ka-pum!! Arvonta!!




Voita itsellesi ehkä maailman söpöin joulukalenteri, MeriMerin tähtinauha! Joulukalenteriarvonta tehdään yhteistyönä Pirkkalan Confetin kanssa, joka myy näitä ihanuuksia. 

Osallistu instagramissa (@elina_arjenkultaa)  tai Facebookissa (Arjen kultaa) tägäämällä ystäväsi julkaisun kommenttikenttään ja kertomalla, mitä haluaisit itse saada joulukalenterin luukusta. 

Ja HUOMIO! Tuplaa osallistumisarpasi tykkäämällä Arjen kultaa ja Pirkkalan Confetin Facebook-sivuista. Kalenteri arvotaan ensi maanantaina 21.11 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 

Facebook ei ole mukana arvonnassa, Pirkkalan Confetti ja mun blogi sitäkin enemmän.

Aijai, mahtava päästä arpomaan, ja vielä näin kivalta yhteistyötaholta. Confetin omistaja on neljän lapsen äiti Susanna ja Susannan sanoin ”Elämässä täytyy olla tilaa iloisille asioille, juhlille ja seikkailuille.” I agree!

Lunta tulvillaan

Jätä kommentti
joulu / luonto / metsä / piha / Puutarha / valokuvaus

Tuprutus maalasi maiseman kauniiksi ja ruukkuun unohtunut hortensiakaunokainen sai armollisen lumipeitteen toissa yönä. Taidankin jättää sen ruukkuunsa talvehtimaan, kun noin kauniilta näyttää lumivaipassaan. 

Tämä talvi on alkanut toiveikkaasti! Luistelukenttiä on jo jäädytetty, rinteitä avattu ihan näilläkin huudeilla ja ensilumenlatu on saanut ensimmäiset hiihtäjänsä. Luistimia on kaivettu esiin ja lumilautakin huutelee pussistaan raittiimman ilman perään. 

Mieli kirkastuu, kun ulkona on valoisampaa, ja tunnelma ja olotila hiipivät kuin varkain vähän nopeampia askelia kohti vapahtajan syntymäjuhlaa. Lapset iloitsevat äidin kanssa jäälyhtyjen tekemisestä ja kukin vuorollaan täyttää ämpäriä kylppärissä. Ihmettelevät vieressä, kun kaadan ylimääräiset vedet ämpäristä ja otan valmiin lyhdyn esille. ”Äiti, miten siihen tulee aina aukko tuonne ylös? Äiti, voinko täyttää jo seuraavan ämpärin?” 

Pakkasenkirpeän aamun siivittämänä on ilo suunnata kohti viikonloppua. Kutkuttava kokeilu tiedossa herkkukokkailujen puolella, siitä lisää myöhemmin! 

Nautitaan yhdessä talvesta ja tehdään viikonlopusta hyvä itselle ja läheisille.  

Tassujen varassa

Jätä kommentti
taloprojekti

Raksalla edetään. 

Kaivuri. Nosturi. Antura. Betoni. Tassu. Valu. Sora. Styroksi. Murske. 

Raksakieltä ollaan tässä opeteltu molemmat. Minä vähemmän, puoliso enemmän. Pikkuhiljaa opitaan. Kyselen seinien rakenteesta ja odotan puolison tietävän kaiken. Reilu peli.

Alakerta alkaa hahmottua, kun betonielementit nostettiin paikoilleen loppuviikosta. Huima tunne kävellä seinien viertä ja kurkkia ikkuna-aukoista. Meidän omat seinät! Ihanan ison näköiset ikkunat! Tuosta ikkunasta katselen mun työhuoneesta, tuo on isomman neidin huone ja tuohon tulee terassin ovi. Maa nousee tuosta vielä ja alempana kuvissa näkee jo, että talon pohjalle on laitettu soraa. Sorapatjan päälle tulee 20 cm styroksia ja sen päälle 10 cm betonia. Sen jälkeen aletaan vasta puhumaan lattiapinnoista. Parketeista ja laatoista. 


Täytyy opetella kuljettamaan kumppareita peräkontissa raksareissuja varten. Tähän mennessä on vielä joten kuten pärjätty normikengillä. Melkosta lillinkiä alkaa olla, varsinkin vähänkin kosteampina päivinä. 




Jännä tää tunne, kun tuntuu, että koko ajan pitäisi olla perillä kaikesta. Kuinka painava se isoin betonielementti olikaan, pitääkö ottaa isompi nosturi? Onko nyt varmasti valokatkaisijat järkevillä paikoilla? Leveä vai kapea kalanruotoparketti? Onko mustat hanat kalliita/järkeviä/aikaa kestäviä? 

Samalla perusarki pyörii omalla rytmillään ja aina yhtä vääjäämättömästi kohti perjantaita ja viikonloppua. Sadetta ja paistetta, yhä pimeämpiä aamuja (muistakaa heijastimet!!) ja eteisen täydeltä hiekkaa ja kuraa. Edelleen ällistyn tämän syksyn väreistä etenkin aurinkoisempina päivinä. Muistakaa ihmetellä!

Taas ollaan yhdessä viikonlopussa ja huomenna taas puhutaan kaivureista, nostureista ja sähköistä. Ehkä vähän parketista ja hanoistakin. Ja mikä sää olikaan maanantaina, kuravaatteet vai toppaa päälle?

Ole hullu.

Jätä kommentti
hulluus

IMG_6022.JPGMene pois omalta mukavuusalueeltasi. Tee asioita, mistä haaveilet. Älä mieti, vaan mene ja tee. Eliminoi oman mielen sanastosta ”mutta kun”.

Tänä aamuna sähköpostiin tumpsahti viesti Pyhäjärven Markolta. Marko laittaa suhteellisen tasaisen väliajoin minulle viestiä, ja se sama viesti tulee aika monelle muullekin. Sähköpostimarkkinointia siis. Tämän aamun viesti vaan kolahti jotenkin eri tavalla, sillä jokainen media minkä avasin tänä aamuna tuntuu kertovan samasta asiasta. Omien polkujen kulkemisesta, hulluudesta, intohimosta. Marko kirjoittaa asiasta näin:

Älä välitä siitä mitä muut sanovat ja ajattelevat. Kulje omia polkujasi. Ne ovat lopulta paljon mielenkiintoisemmat reitit kuin ne mitä massat taivaltavat.

ja näin:

Tätä hommaa ei jätetä kesken vaikka millaiset vastoinkäymiset tulisivat vastaan. Hullulla yrittäjällä on aina voittajan asenne vaikka korkeimmalle palkintopallille ei koskaan pääsisikään.

Hullulla yrittäjällä on tahtoa, intohimoa, innostusta ja motivaatiota kun normaalilla ihmisellä meininki on tasaista. Hullulla yrittäjällä on kestävyyttä ja rohkeutta kun normaali ihminen epäröi ja luovuttaa herkästi. Hullulla yrittäjällä on miljoonia ideoita kun normaali ihminen näkee sen kaiken lähinnä ADHD-oireiluna. Hullu yrittäjä on aivan mieletön persoona kun normaali ihminen on lähinnä ”tylsä”.

Haluan että sinusta tulee aidosti HULLU. Haluan että sinä saavutat kaiken sen mitä unelmoit, mutta se vaatii sinulta tietynlaista hulluutta.

Lisää Markoa voit lukea täältä http://kickassmarkkinointia.fi/miksi-palkkaan-mieluiten-hulluja-ja-miksi-sinunkin-pitaisi/?mc_cid=Hse18ccf5d22&mc_eid=08cf0e016b .

Kurkatkaas seuraavaksi tän Tiinan projektia. Helsingin Sanomat otsikoi seuraavasti:

Tiina Malinen rakensi 15 neliön liikuteltavan kodin 20 000 eurolla

Pikkukodissa on kaikki, mitä tarvitaan: vessa ja suihku, lämmitys sekä mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua

Kyllä, näin. Malisen Tiinalla ei ollut lainkaan kokemusta rakentamisesta. Aikaisemmin hän oli työskennellyt koodarina. Tiinalla oli hullu idea ja intohimo. Ei kokemusta, mutta paljon näkemystä ja tahtoa. Taitoakin, ja sitkasti sinniä ja rohkeutta.

Tiina rakensi itse omin käsin asuttavan pikkutalon, mikä kulkee vaikka pyörien päällä.

Mahtavaa tässä on myös se, että Tiina aikoo laittaa piirrustukset ja teko-ohjeet nettiin.

”Tein tästä julkisen projektin, sillä haluan herätellä muita miettimään asumistaan. Aina ei tarvitse tehdä niin kuin muut.”

Aina

ei

tarvitse

tehdä

niin

kuin

muut.

___

Olin viime viikon lopulla ”Ihmeiden illassa”. Illan järjestäjänä toimi TAKK ja puhumisesta vastasi Aava & Bangin Mikko Kalliola. Ihan mahtava. Puhetta intohimosta, yrittäjyydestä, hulluudesta… Sellaisella innolla, ettei ole ennen nähty. Vedet silmissä naurettiin, kun oli niin samaistuttavia juttuja. Luennon jälkeen mieletön buusti päällä. Saisipa joka päivä annoksen Kalliolan Mikon energiaa.

Ja edelleen ihmeet ja hulluus saivat jatkoa. Kävin ystäväni kanssa Sara Hildénin taidemuseossa katsomassa supersuosittua näyttelyä. Ron Mueck Australiasta oli taiteillut talon täyteen vaikuttavuutta silikonisten hahmojen muodossa. Ilmassa leijui ihmettely, mutta myös hyvin vahvat samaistumisen tunteet. Valtavia ihmisiä valtavine karvoineen. Ja taas minikokoisia ihmisiä niin taitavasti toteutettuna, että itku meinasi tulla pelkästä ihmetyksestä. Paljonpuhuvat ilmeet ja asennot. Päästiinpä myös ison liikkuvan laajakuvan avulla tutustumaan taiteilijan työntekoon ja työhuoneeseen. Irtonaisia tekokäsiä ja vauvanpäitä seinällä. Alaston naishahmo minikoossa tippumassa seinää pitkin alas. Työvaiheita työvaiheen perään. Valtavia valumuotteja.

Menkää ihmiset. Siellä näette, mitä yhden ihmisen intohimo ja luova hulluus, sinnikkyys ja taituruus (näin muutamia mainitakseni) saavat aikaan. Näyttely on auki 16.10.2016 saakka.

Mueckin näyttelyn jälkeen ei tehnyt mieli tehdä tavanomaisia asioita. Niinpä päädyttiin, me kaksi tyhjätaskua, Näsinneulaan lounaalle. Pyörittiin tornin mukana ja nautittiin vatsojemme täydeltä ahdin antimia ja paikallisen tilan possunposkea.

Niin monta hyvää hetkeä tässä syksyssä. Niin monta. Ja niin hullua.

Ja kyllä, luin liudan muitakin juttuja intohimoisista yrittäjistä tänään… Kun ne vain pompsahtelivat minulle juttu jutun jälkeen nenäni eteen.  Sallittaneen yksi lainaus (hs.fi) siis vielä tähän:

”Kannattaa tehdä vähiä asioita ja tehdä ne vähät asiat tosi hyvin.” Hans-Peter Siefen, toimitusjohtaja, Nordic Business Forum

Intohimoa ja hulluutta jokaisen viikkoon!

img_6096

 

Retkellä

comments 2
luonto / Matkailu / metsä / syksy

Syksy on yllättänyt ihanuudellaan minut jo monta kertaa. Tänään sain taas kokea  aimo annoksen tän vuodenajan kauneutta kun retkeiltiin Pirkanmaan maisemissa. 

Nokipannukahvit, teetä termarista, lättyjä ja muuta helppoa nuotioruokaa. Polttopuiden lohkomista ja lasten rymyämistä. Neljä tuntia metsässä hyvien tyyppien seurassa. 

Peilityyni järvi. Katse voi vain levätä horisontissa. Kauas katsominen tekee hyvää kun näinä someaikoina tulee katsottua niin paljon lähelle. 

Lopuksi kotona saunan kautta unille. Tästä reissusta sai tukullisen eväitä ensi viikkoon. 

Keittiö, keittiö, keittiö. #villakristo

comments 2
keittiö / taloprojekti

Meidän uuden kodin (#villakristo) rakentaminen on käynnistynyt vihdoin viimein. Saatiin rakennuslupa parisen viikkoa sitten, ja maatyöt aloitettiin saman tien. Ollaan joka päivä jonkin asian kimpussa, mikä liittyy rakentamiseen – ja mä oon perehtynyt ylläriylläri enemmänkin niihin sisustuspuolen hommiin.

Eilen ”juoksin” yhden Pinterestistä bongatun laattamallin perässä paikallisissa laattaliikkeissä, mutta aika nopeaa selvisi että vastaavia malleja ei suomenmaalta taida löytyä. Propsit täytyy muuten tässä vaiheessa antaa erityisesti Tampereen Pukkilan liikkeelle. Sieltä ottivat tietoni ylös ja laitoin heille laatasta kuvan säpolla. Lupasivat etsiä laattaa ja olla myöhemmin yhteydessä. Myymälä oli muutenkin aika selkeä ja laattoja oli nähtävinä isoina pintoina. Hienoa! Jep, no Pinterestin haun avulla selvisi, että laatta on italialainen ja sitä myydään mm. Australialaisessa verkkokaupassa. No, laitoin tonne ausseihin kyllä viestiä, että onko tietoa suomalaisista jälleenmyyjistä. Luulenpa, että en tule sitä laattaa meidän yläkerran weskissä näkemään..nyyh. Voip olla laattakuormassa melkoiset rahtikustannukset, siksi.

Mutta tosiaan, keittiötä ollaan tässä pyöritelty muutamalla eri keittiömyyjällä (Puustelli, Kitzen, Kvik ja Esan levykaluste), ja lisäksi meidän valaistussuunnittelijalta ollaan saatu ehdotuksia keittiön layoutiin. Pikkuhiljaa se paras versio alkaa löytyä. Keittiöstämme tulee siis suurimmaksi osaksi musta, ja yhtenä toiveena on saada siihen aamiaiskaappi jossain muodossa. Alla kuvia matkan varrelta ja alimpana tämän hetken suosikkimme.

Keittiö on tuollainen L-mallinen, saarekkeella varustettu. Saarekkeeseen tulee liesi, ja allas ja hana tulee ikkunan alle. Jääkaappi tulee ikkunasyvennyksen oikealle puolelle integroituna. Hirveän hankala selittää missä mikäkin on, piirtämällä olisi helpompaa 🙂 Joka tapauksessa keittiö tulee olemaan osa olohuonetta ja muuta oleskelutilaa, joten kaikenlainen ylimääräinen kama ja roina pitää saada kaappien kätköihin. Aamiaskaappi nielaisee onneksi suurimman osan rumista keittiönkoneista, muun muassa häälahjaksi saadun leivänpaahtimen (okei, ehkä voidaan uusikin ostaa uuteen kotiin) 🙂  Uunin ja mikron sijoittuminen on vielä epävarmaa, mutta mikäli uuni saadaan mahtumaan nätisti saarekkeeseen, niin mikro piilotetaan aamiaiskaappiin. Toinen vaihtoehto on sijoittaa uuni ergonomiselle korkeudelle kuten Kitzenin ehdotuksessa, ja mikro siihen päälle.

Ensimmäisenä siis Kitzenin versio keittiöstämme (tämä versio odottaa nyt kommenttejani, että voivat työstää ideaa eteenpäin), ja kaksi alimpaa ovat valaistussuunnittelijamme tekemiä luonnoksia. Tykkään alimmasta ehdottomasti eniten, koska siinä on enemmän tasotilaa kuin muissa ratkaisuissa, ja se on keveämpi tuon tammiovisen syvennyksen ansiosta. Saarekkeessa on paksu tammilankku baaritasona ja saarekkeen päälle on kaavailtu jotain kivaa valaisinparia. Liesituuletin tulee tasosta nousevana tai lieden keskelle sijoittuvana mallina. Kattoon sitä ei tuossa meidän keittiössä voi sijoittaa, koska huonekorkeus. Alaslasku. Kyhäelmä. Vanerilaatikko. Integroidaan se tuohon saarekkeeseen sitten jollain kauniilla tavalla.

image2k_versio_2k_versio_3

Jos jollain on jokin erittäin toimiva musta mattapintainen keittökaapinovi, odotan ilmiantoasi. Minulla on yksi vahva ehdokas ovien materiaaliksi, ja tasotkin tulisivat sitä samaa matskua. Sormenjälkivapaata, mattamustaa… vaikuttaa tällä hetkellä täydelliseltä. Mutta siitä myöhemmin lisää! Alla vielä kuva tontiltamme. Kuoppa ja sorapeti 🙂 Takana näkyy jonkun tuleva hirsiunelma. Kuvassa näkyvä metsikkö (tuo alhaalla oleva, tiheämpi) tulee näkymään meidän valtavista olkkarin ja keittiön ikkunoistamme.

villaKristo_maatyot.JPG

Jos meidän taloprojekti kiinnostaa, niin kurkkaas myös tonne mun instaan (@elina_arjenkultaa).. Tägään taloprokkikseen liittyvät kuvat aina (kun muistan) #villakristo. Saa tulla seuraileen. Tänne blogiin teen päivityksiä aina kun ehdin. Toivottavasti ehdin tulevina viikkoina useammin kuin mitä olen nyt ehtinyt 😀

Gluteeniton lasagne // low fodmap

Jätä kommentti
fodmap / gluteeniton / kattaus / laktoositon / ruoanlaitto / Ruoka

Lasagnea on tehnyt mieli jo pitkään, ja tän aamun kauppareissulla mukaan tarttui Semperin gluteenittomat lasagnelevyt. Muut aineet olivat onnekseni kotona valmiina.

Sovelsin ohjeen Pirkan lasagnelevypaketista ja netistä löytyvästä gluteenittoman lasagnen ohjeesta. Tällainen sovelluksen sain eri reseptejä yhdistelemällä aikaiseksi. Maistui koko perheelle mainiosti.

———————————————-

Gluteeniton lasagne

low fodmap, laktoositon, gluteeniton. 6 annosta, uuni 200c 

1 pkt Semperin gluteenittomia lasagnelevyjä

Jauhelihakastike

  • 350g jauhelihaa
  • 2 rkl öljyä
  • 2 porkkanaa raastettuna
  • 2 sipulin vihreät varret pilkottuna
  • 1 tlk (400g) Pirkka luomu tomaattimurskaa
  • 1 dl vettä
  • suolaa ja mustapippuria oman maun mukaan
  • 2 tl oreganoa

Juustokastike

  • 1 l laktoositonta maitoa
  • reilu desi gluteenitonta hienoa jauhoseosta
  • 2 dl laktoositonta juustoraastetta (käytin Oltermannia ja tykkäsin)
  • suolaa ja pippuria

Juustoraastetta kuorrutukseen.

Ruskista jauheliha öljyssä pannulla. Lisää pilkotut sipulinvarret ja raastetut porkkanat ja kääntele minuutti-pari pannulla jauhelihan kanssa. Laita sekaan tomaattimurska, vesi, suola ja pippuri ja anna hautua sen aikaa kun teet juustokastikkeen. Ripauta oregano joukkoon ja timjamiakin saa laittaa teelusikallisen verran, jos löytyy. Minulta ei löytynyt.

Sekoita maito ja jauhot vispilällä kattilassa (mieluiten tarttumattomalla pinnoitteella varustettu malli) ja kiehauta seos. Kaada joukkoon juustoraaste ja sekoita tasaiseksi kastikkeen pulputellessa samalla. Mausta suolalla ja pippurilla.

Voitele noin 21 x 32 cm uunivuoka ja levitä vuokaan kerroksittain juustokastiketta, jauhelihakastiketta ja lasagnelevyjä. Itse tein kolme kerrosta ja viimeiseksi laitoin lasagnelevyjen päälle juustokastiketta ja reilusti juustoraastetta. Laita koko komeus uuniin noin 40 minuutiksi 200-225 asteeseen. Tein oman versioni Tupperwaren Ultra Pro -uunivuoassa ja laitoin kannen päälle lähes koko paistoajaksi. Kauniin rusketuksen pinta sai, kun otin kannen pois noin 7 minuuttia ennen valmistumista. Anna vetäytyä kannen alla 5 minuuttia uunista otettuasi. Töräytä ketsuppia ja revi rucolaa lisukkeeksi. Nauti hyvässä seurassa 🙂

 

gluteeniton lasagne elina kristo

 

 

Kemuiluja

Jätä kommentti
fodmap / gluteeniton / Juoma / kattaus / laktoositon / lapset / Leivonta / ruoanlaitto / Ruoka

Juhlittiin eilen meän yksvee jäbän synttäreitä. Kikkailin ja kokkailin ja mielessäni mätsäilin tarjottavia ihan h-hetkeen asti. Säädin ja väänsin. Käänsin reseptejä fodmapiksi ja toivoin maistuvaa lopputulosta. Sokeria ei säästelty tällä kertaa. 

Syntisen hyvä suklaakakku näytti jälleen taikansa ja Kinuskikissa ohjearkisto voimansa. Late Lammas pääsi pöytään määkimään porkkanatikkujen ja herneiden viereen. Maissinaksut ja juustotähdet taipuivat tikunnokkaan ja popparit poksahtelivat iloisesti sieviin paperipussukoihin. Tupperin isoäiti linkosi maistuvan majoneesitäytteen kolmioleipiin. Taivaan lahjana Pirkkalaan saatu Confetti täytti odotukset – heliumia ja kauniita palloja! Iso hopeaykkönenkin lähti mukaan. Cittari täydensi valikoimaa täydellisillä minivaahtokarkeilla, mitkä pilkottivat jenkkiruokahyllyssä. Kaitaliina kainalossa suuntasin kotia kohti. 

Kummien kanssa juhlat juhlittiin, tarjoilut ulkopöydälle katettiin. Marimekon tarjottimet sopivasti postista tipahti, niihin herkku jos toinen somasti solahti. Jottei tämä juttu nyt ihan lapasesta lähtis, tässä teille… kuva jos toinenkin olkaa hyvä. 

Late Lammas -kakun tekeminen oli mun pitkäaikainen haave. Netistä löytyi hyvin ohjeita kakun kokoamiseen. Tein 4 munan gluteenittoman kakkupohjan ja laktoosittoman salmiakkimixeri-täytteen Kinuskikissan ohjeilla. Vaahtokarkit upposivat kermavaahto-lemon curd -päälliseen. Mustat osat ovat mustaa sokerimassaa. 

Tää on sitä syntisen hyvää suklaakakkua. Ohje Kauhaa ja rakkautta-blogista. Ja kyllä, tee kakku edellisenä tai sitä edellisenä päivänä. Mehevää ja niin tahmeansuklaista! Päällä tuoretta paikallista torimansikkaa ja Late Lampaan päällisestä jäänyttä lemoncurdkermavaahtoa. 


Niin se vuosi vierähti nopeasti ja meidän ”piku prinssi” on jo toisella vuodellaan. Onnea vaan, muru! 

Miksi äiti haisee?

comments 2
fodmap / gluteeniton / laktoositon / ruoanlaitto / Ruoka / Yleinen

Tämän kirjoituksen ajattelin omistaa fodmap-asialleni. Kirjainyhdistelmä, jota saan kiittää monesta hyvästä asiasta elämässäni tällä hetkellä. Eritoten siitä, että lasten ei enää tarvi kysyä kovin usein, miksi äiti haisee.

FODMAP -nimi tulee englannin kielen sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Mono-saccharides And Polyols. Kyse on paksusuolen bakteerien käymisruuaksi erityisen hyvin kelpaavista hiilihydraateista (hs.fi).

Suomeksi lyhyesti siis, huonosti sulavat ja käymistä paksusuolessa aiheuttavat hiilihydraatit. Pierua, ummetusta, röyhtäilyä, turvotusta ja niin edelleen.

Jo helmikuun 2016 alussa kirjoittelin  blogiluonnosta fodmap-asiasta. Se alkoi näin.

Puff. Tshuff. Prööt.

Vauvan syntymän jälkeen minut on voinut paikallistaa hirvittävän hajun perusteella. Ei-toivottuja-ystäviäni ovat olleet infernaaliset ilmavaivat, vatsan kipuilu, turvotus ja närästys. Ruokatorvestani tuntui nousevan myös epämiellyttäviä kuplia, pieniä pahanhajuisia röyhtäyksiä. Näytän usein edelleen siltä, että olen kuudennella kuulla raskaana, vaikka vauvani on jo yli puolivuotias. Vatsa on välillä kuin ilmapallo. Aamulla pytty on ylin ystäväni ja suoli luistaa, illalla asia on päin vastoin. Shit.

Kuulostaako kivalta? Ei minunkaan mielestäni. Aikani kärsin, kunnes ympärillä elävät ihmisetkin alkoivat toivoa parannusta vallitsevaan tilanteeseen. Mädän kananmunan haju nukkumaan mennessä ei kuulostane kenenkään mielestä kovin romanttiselta. Oli aika kokeilla ison G:n voimaa ja naputella kiltisti netin hakukenttään vaivojani kuvailevia sanoja ja lauseita.

Vaivojen yhä vain pahennuttua aloin googlettelemaan tietoa, mikä minua mahdollisesti vaivaa. Ystävystyin käsitteiden IBS ja FODMAP kanssa. IBS on ärtyneen suolen oireyhtymä ja FODMAP -nimi tulee englannin sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Mono-saccharides And Polyols. Kyse on paksusuolen bakteerien käymisruuaksi erityisen hyvin kelpaavista hiilihydraateista (hs.fi). Fodmapiin perehdyttyäni aloin löytää erittäin paljon yhteneväisyyksiä omiin oireisiini, ja ajattelin, että tätä täytyy kokeilla. Löysin myös kultaakin kalliimman vertaistuen Facebookista, FODMAP Suomi -ryhmän. Ryhmän tarkoituksena on ”jakaa FODMAP-ruokavalioon sopivia reseptejä, ravintola- ja eväsvinkkejä sekä toimia yleisenä tiedonjakokanavana. Täältä löydät mm. kattavat listat soveltuvista ja vältettävistä ruoka-aineista (kts. tiedostot). Tässä ryhmässä on myös sallittua keskustella yleisesti ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) liittyvistä asioista.” Seuraan ryhmää päivittäin, ja olen erittäin kiitollinen monista vinkeistä ja kysymyksiini tulleista vastauksista. Fodmap kun on melkoinen viidakko aloittelevalle fodmappaajalle.

Viidakosta selviytymiseen on kirjoitettu myös muutama kansantajuinen opas suomeksi. Reijo Laatikaisen Herkän vatsan valinnat ja Leena Putkosen Superhyvää suolistolle! -herkkävatsaisen elämä kuntoon. Viime viikolla kolahti postiluukusta myös FODMAP-keittiöni -blogin kirjoittajalta Herkän vatsan kokkikoulu -kirja. Monashin yliopisto (fodmap-edelläkävijä) on kehittänyt myös englanninkielisen sovelluksen, mistä näkee suositeltavat ja ei-suositellut ruoat. Sovelluksesta minulla ei ole vielä kokemuksia, mutta muut tiedonlähteet on jo lueskeltu läpi. Itse pidin enemmän Leena Putkosen kirjasta, koska lähestymistapa oli ehkä hitusen kansantajuisempi ja rempseämpi. Myös reseptejä taisi olla enemmän. Laatikaisen opuksessa asioihin perehdytään viiltävällä tarkkuudella ja lähes tieteellisellä otteella.

Noin siis kirjoittelin viitisen kuukautta sitten. Asiat ovat menneet huimin harppauksin parempaan suuntaan. Ruokavalion muuttamisen ja liikunnan lisäämisen myötä paino on pudonnut, olo on keveämpi ja energisempi ja nykyisin voin harkita pukeutuvani hyvinä vatsapäivinä esimerkiksi tavalliseen trikoiseen t-paitaan. Masu on harvoin niin kipeä kuin ennen, eikä mätää hajua pääse ilmoille kuin enää silloin tällöin. Näin muutamia edistysaskeleita mainitakseni.

Miten tähän sitten päästiin?

  • ISO Ruokavaliomuutos. Kaiken a ja o. Fodmap-sovellus (kyllä, olen ladannut sen noin pari kuukautta sitten), fodmap-kirjallisuus, Facebookin FODMAP Suomi -ryhmä. Nämä kaikki ovat olleet apunani ruokavaliomuutoksessa. Meni pitkään, ennen kuin olin valmis tekemään niin ison muutoksen ruokailutottumuksissani, mitä fodmapin noudattaminen vaati. Kävin myös ravitsemusterapeutilla, mutta mainittavaa hyötyä en käynnistä saanut. Ravitsemusterapeutti oikeastaan vesitti koko käyntini heti kättelyssä toteamalla, että huooooooh, näitä vatsavaivoja on nykyisin niin paljon kaikilla. Suositteli käynnin lopuksi muutamaa apteekin ruoansulatusvalmistetta, mitkä sisältävät fodmapeja; inuliinia, sorbitolia jne. En ihan vakuuttunut, mutta annoin asian olla, koska fodmap on vielä niin tuore asia meille kaikille. Jos joku miettii, miten päästä ravitsemusterapeutille muuta kuin yksityisen kautta, niin lääkärin lähetteellä. Ainakin täällä meilläpäin. Lääkäri laittoi myös lähetteen veri- ja kakkanäytteisiin ja ne käytiin myös myöhemmin hänen kanssaan läpi. Nämä muun muassa keliakian ja tulehduksellisen suolistosairauden poissulkemiseksi.

Mistä aloitin?

  • Aluksi jätin pois purkan, sipulin, vehnän, rukiin ja ohran, herne- ja palkokasvit, vesimelonin ja ja ja… Maidon vaihdoin veteen ja muut maitotuotteet kaura- tai mantelimaitoon tai laktoosittomiin maitotuotteisiin. D-vitamiinit piti vaihtaa makeuttamattomiin niiden sisältämän sorbitolin ja ksylitolin vuoksi. Maitohappobakteeri sisälsi inuliinia, mitä ei suositella. Käytännössä olen nykyisin gluteeniton, laktoositon (-> lähes maidoton), sipuliton, …ton …ton …ton. Eli käytännössä jos menen esimerkiksi ulos syömään, minun täytyy tietää mitä aineksia ruoassa on. Kaikki aineet. Jos haluan olla tiukkana, ja haluan että ilta jatkuu yhtä kivana kuin se oli ennen ruoan nauttimista. Jos haluan, että minun ei tarvitse poistua liian aikaisin sen vuoksi, että vatsa on sekaisin. Jos haluan, että seuraava päivä menee ilman turvonnutta vatsankumpua.
  • -ton, -ton, -ton -lista on pitkä, mutta pahimmat sudenkuopat olen oppinut. Minulla ne ovat sipuli (tsekkailepas muuten huviksesi kuinka monessa ruoassa lounasravintolassasi on sipulia), sokeri (suurin ongelmani tällä hetkellä) ja eri makeutusaineet. Ruis, ohra, vehnä. Takapakkia tulee siltikin välillä. Lipsahduksia sattuu. Aina ei jaksa olla niin tiukkana, vaikka pitäisi. Kaikki vaan resonoi sitten omaan oloon ja ympärillä leijuvaan hajukenttään. Pukeutumiseen. Sosiaalisiin suhteisiin. Koko elämään.

Mitä muuta voi tehdä?

  • Liikunnan lisääminen. Liikunta auttaa moneen vaivaan, ja niin se auttaa myös tähän. Ilmavaivoja on helppo päästellä lenkillä, ja liikunnan jälkeinen hyvä olo on omiaan lievittämään stressiä. Stressi ei tunnetusti tee hyvää vatsalle. Liikunnan hyödyistä voit lukea lisää Leena Putkosen Superhyvää suolistolle! -kirjasta.
  • Omassa elämässäni liikunta on auttanut ja tuonut erittäin paljon positiivisuutta ja elämäniloa. Ummetus on lähes loppunut. Saan liikunnasta lisäenergiaa arkisiin puuhiin. Toisaalta, jos olen lipsunut ruokavalion suhteen, liikuntaa on hankala harrastaa. Salille ei tee mieli lähteä rantapallovatsalla tai hajupommeja päästellen, eikä juoksulenkki ja kipeä vatsa ole toimiva yhdistelmä.

Mistä aloitin?

  • Aloitin aktiivisemman liikkumisen ensin Inwell-palvelun nettitreenien kautta, ja tällä hetkellä treenaan salilla opastetusti personal trainerin avustuksella. Ihan vain oppiakseni, mitä siellä salilla oikein tehdään. PT varmistaa myös, että teen liikeradat oikein. No, en mene sen tarkemmin tuohon, mitä ja miten treenaan, kun tärkeintä on, että ylipäätään liikkuu. Istumatyö on omiaan lisäämään turvotusta ja ilmavaivoja. Peppu siis ylös penkistä ja varsinkin näin kesällä, ulos liikkumaan! Tätä koitan toitotella itselleni 🙂

Ruokavaliohoidon ja liikunnan lisäämisen lisäksi Putkosen Leena mainiossa kirjassaan Superhyvää suolistolle! kertoo laajalti eri keinoista mitä kannattaa kokeilla; muun muassa mielen hoitaminen, apteekin valmisteet, osteopatia ja jopa hypnoosi voivat auttaa ärtyneen suolen hoidossa. Kirjan lukeminen on minulla vielä kesken, mutta olen saanut siitä paljon uutta tietoa ja inspiraatiota. Itse päivitän instagramia useammin kuin blogia, ja siellä vilahtelee noin kerran viikossa fodmap-ystävällisiä ruokia. Itse kokkailtuja tai muualla syötyjä. Tili löytyy nimellä @elina_arjenkultaa, tervetuloa seuraamaan!

Lopuksi vielä…

Jos joku lukijoistani oirehtii vatsallaan ja miettii, pitäisikö kokeilla fodmapia, niin pitäisi. Ehdottomasti. Kokeile neljä viikkoa tiukkaa dieettiä, ja jos ei auta, niin vika on luultavasti muualla. Tärkeintä on, että aloitat kokeilun mahdollisimman pian, ja mieluiten asiantuntevan ravitsemusterapeutin neuvojen avulla. Toivon, että löydät avun. Minulla oireet alkoivat helpottaa lähes välittömästi ja aivan viimeistään seuraavina päivinä kokeilun aloitettuani. Pikkuhiljaa löydät ne itselle sopivat ja sopimattomat ruoat. Kannustan siis kokeilemaan, ja näin näkemään vaivaa oman hyvinvointinsa eteen. Minulta saa kysyä, tekstin alle voi kommentoida ja Facebookin kommenttikenttään voi myös heittää kysymyksiä ja kommentteja. Facebookista blogi löytyy omalla nimellään Arjen kultaa.

Alla kuvia extempore-taidemuseoaamustani. Kävin katsomassa Vuoden nuoren taiteilijan, Reima Nevalaisen näyttelyn. Tämä taisi mennä lähes meditaation ja stressinhallinnan puolelle, ja oli sitä myötä varmasti suolistollekin gutaa tekevä reissu. Näyttelytilassa oli perinteisen näyttelyn lisäksi inspiroiva huone, missä sai piirtää muotokuvansa vasemmalla kädellä, asetelman katsomatta paperia ja omakuvan nostamatta kertaakaan kynää paperista (kokeilkaa, vaikka näitä kaikkia!). Näyttelyn jälkeen kävi myös niin mukavasti, että sattumalta törmättiin ystävän kanssa ja jatkettiin sushilounaalle kauppahalliin. Söin elämäni ensimmäistä kertaa kunnon sushia, ja jäin välittömästi koukkuun. Mikä parasta, sushi tuntui sopivan myös vatsalleni (wasabia maistoin toki vain pienenpienen nokareen) 🙂 🙂 🙂 

2016-06-14 10.45.37

2016-06-14 11.08.39

2016-06-14 11.37.38

2016-06-14 11.24.59

2016-06-14 11.26.20

Lempiteokseni näyttelyssä

2016-06-14 11.34.43-2

Poju oli reissulla mukana. Onnellisesti nukkui koko näyttelykierroksen ajan.