Pilvenhattaroita ja teipinpätkiä

comments 2
Maalaaminen / Sisustus / Taiteilu

Uusi maalaus aloitettiin yhdessä lasten kanssa. Ensin reippailtiin teippailemalla maalarinteippiä pieniä pätkiä sinne tänne. Nuorempi sisaruksista puhalsi pelin poikki tässä vaiheessa ja siirtyi hoitamaan nukkejaan. Annoin sisaruksista isommalle pensselin kouraan ja tursasin valkoista maalia alustalle. Iso pensseli pieneen käteen ja eikun sutimaan. Pieni käsi väsyi kuitenkin nopeasti valkoisen maalin sutimiseen ja koitin piristää sitä antamalla kultamaalia kaveriksi. Vähän aikaa se jaksoi vielä suihkia kultaisia siveltimenvetoja sinne tänne, kunnes keskittyminen herpaantui ja oli mentävä uusien leikkien kimppuun.
Niimpä tartuin itse pensseliin.

IMG_2091.JPG

Päiviä kului ja maalaus ei edennyt. Ystäviä tuli yökylään, ja oli ihana viettää kunnolla aikaa yhdessä pitkästä aikaa. Vain elämää -jakson yömyöhällä katsottuamme hiivimme nukkumaan, mutta taulu pysäytti minut portaikkoon kun olin vain ajatellut pestä pensselit ennen peiton alle kömpimistä. Kahden aikaan yöllä sivellin lauloi kullan ja valkoisen sävyissä. Valuvaa pilvimäistä hattaraa alkoi syntyä yön hiljaisina tunteina. Sävyt pysyivät samoina; kultaa, valkoista ja niiden sekoitusta. Viimein painoin pään tyynyyn innostuneena odottamaan aamua. Aamulla katsoin hyväksyvästi yön tuntien tuotoksia.

IMG_1939.JPG

Löysin pilvien muodoista kaikenlaisia hahmoja ja eläimiä niin kuin pilvitaivaalta voi löytää selällään nurmikolla maatessa. Teipinpalat mietityttivät. Mitä niiden kanssa tulisi tehdä. Pois ne oli revittävä mutta mitä tilalle vai tarviiko mitään.

Teos sai jälleen levätä. Työkiireet ja perusarki antoivat lepoa maalauksen tekemisestä, kunnes tuli harmaa ja väsynyt aamu.

IMG_2013.JPG

Aamu selätettiin loppuviimein vaahtokarkkikaakaon ja maalisudin voimin. Annoin itselleni puoli päivää aikaa jatkaa maalausta.

IMG_2014.JPG

Se ei ollut turha päivänpuolikas. Teipit saivat kyytiä ja kastoin pensseliä samaan tuttuun vihreään, mitä käytin aiemmassa maalauksessani.

IMG_2039.JPG

Innostuneena jatkoin ja jatkoin. Kaikki teipit pois. Vihreää, valkoista ja vaaleanvihreää. Vinoa, ristikkäistä ja suoraa viivaa. Siinä se sitten oli. Vai oliko sittenkään? Puoli päivää meni menojaan ja palasin takaisin töiden pariin. Jätin asian hautumaan, valmista vai ei…

Päivien kuluessa ja teoksen vaellellessa kodissamme se on alkanut tuntua valmiilta. Kuvan otin samassa paikassa kuin edellisestäkin teoksesta. Harmonisempi tunnelma, mutta kumpi parempi, enpäs osaa sanoa.
Alla olevien kuvien avulla voit kertoa oman mielipiteesi.

IMG_2093.JPG

IMG_2094.JPG

Tämän teoksen myötä alkoi päässäni muhia ajatus, mikä toivottavasti kantaa vielä tuotteiksi asti jonain päivänä. Tein myös blogin Facebook-sivuille uuden profiilikuvan teoksestani inspiroituneena. Klikkaa facebookiin tästä>! Facebook-sivujani seuraamalla näet enemmän kuvia ja sitä kautta voit seurata myös milloin tulee uusia postauksia. Jep.

Seuraavan taulun suuntaviivat ovat jo melko selkeänä mielessä. Lupaan palata niihin myöhemmin.

Nyt adios ja hyvää yötä ja onnellista huomista!

2 Comments

  1. erika says

    Vau mitä teoksia! Mun silmään ylempi sopii tuolle paikalle paremmin, mut noitahan voi vaihella fiiliksen mukaa, rajumpana päivänä tummempi ja seesteisempänä harmonisempi 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s